Lohjan Alphabet-sarja
- FTF:n saajan toivotaan tekevän seuraavan kätkön (tässä tapauksessa D:n) muutaman viikon kuluessa.
- Aakkoset käydään läpi järjestyksessä (A-Ö)
- Seuraava kätkö voi olla helpohko tradi, multi tai mysteeri.
- Kätköjen sijainnit tulisi olla n. 20km:n säteellä Lohjan keskustasta.
- nimeä kätkö siten, että se alkaa vuorossa olevalla aakkosella. Käytä samaa nimeämismuotoa kuin tässä kätkössä eli esim. X-kätkölle "Xxxxx: Lohja Alphabet - X"
- Mikäli et pysty täyttämään sarjan ohjeita, ilmoita asiasta lokissa. Lokkauksen jälkeen ota yhteyttä Lohjan kätköilijöihin, Organisoidaan silloin joku muu tekijäksi (esim. muut alphabet-sarjan kätkijähenkilöt).
- Tavoitteena on tuottaa Lohjalle uusia kätköjä kätkijöiden toimesta, jolloin saataisiin kätköjä myös sellaisiin paikkoihin Lohjalle, joista "puuttuu" kätkö.
Nämä ohjeet tulisi lisätä myös sarjan muihin kätkötiedotteisiin, jotta sarja jatkuisi.
1955 Lohjan kunta tarjoaa Suomen Mineraalille 15 hehtaarin tonttia vuokralle Tapanilan tehtaan pieneksi jääneiden tuotantotilojen avuksi. Suomen Mineraalin johtokunta tekee 9. joulukuuta päätöksen toisen tehtaan perustamisesta Lohjan Muijalaan.
1959 Tuotanto käynnistetään virallisesti 12. tammikuuta Arkkitehtitoimisto Kurt Simbergin suunnittelemassa tehdasrakennuksessa Muijalassa. Rakennuksen julkisivussa on Suomen Mineraalin omia aallotettuja ja sileitä kuitusementtilevyjä.
1959 Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö ostaa ”mineriittitehtaat” Suomen Mineraalilta 29. marraskuuta.
1959–1961 Muijalan tehdasta laajennetaan tuotannon kasvaessa uudella konelinjalla, ruokalalla, raaka-aine- ja tuotevarastoilla, konttorilla sekä värjäyskoneella, joka mahdollistaa omakotitalovalmistajille suunnattujen pienten seinälaattojen valmistuksen.
1966 Luja-levyn tavaramerkki rekisteröidään 5. joulukuuta. Nimi viittaa levyn lujuuteen mutta myös tehtaan sijainnin kaksikieliseen nimipariin Lojo – Lohja. Muijalaan valmistuu kolmas, edellisten tavoin Sveitsistä tilattu konelinja.
1970 ”Alatehdas” valmistuu helmikuussa. Myöhemmin siihen sijoitetaan silikaattivärjäämö ja kattotiilitehdas. Maaliskuussa valmistuu uusi konttori ja laboratorio.
1975 Paraisten Kalkki Oy ottaa markkinointitunnukseksi nimen Partek. Se lyhennettiin sanoista Paraisten tekniikka – Pargas teknologi. Nimi Partek rekisteröidään virallisesti 1.1.1979.
1976 Vartti-levyjen suosio 1970-luvulla yllättää kaikki. Levyjä myydään enemmän kuin niitä saadaan valmistettua. Muijalan tehtaan konelinjoja uudistetaan kysynnän tyydyttämiseksi.
1979 Muijalan tehtaalla otetaan ensimmäisinä maailmassa käyttöön uusi tuotannon mullistava, perälaatikkoon perustuva Flow-On-valmistusmenetelmä vanhan Hatschek-menetelmän tilalle.
1988 Asbestin käytöstä luovutaan myös aaltolevyissä, eikä sitä käytetä enää yhdenkään tuotteen valmistuksessa. Tapanilan tehtaan tuotanto lopetetaan ja Muijalan ”alatehtaassa” toiminnan aloittaa tiilitehdas.
1992 Tanskalainen Dansk Eternit Holding A/S ostaa Muijalan ”mineriittitehtaan” Partekilta. Yhtiön nimeksi tulee Oy Minerit Ab.
2000 Oy Minerit Ab:n tuotanto siirtyy suljetun vesipiirin käyttöön. Flow-On-valmistusteknologian käyttö mahdollistaa tuotannon prosessivesien puhdistuksen ja uudelleenkäytön.
2004 Uusi tuulensuojalevytuote lanseerataan nimellä Tuulensuojaluja. Vuonna 2005 tuulensuojalevylle rekisteröidään kansainvälisesti nimi Minerit Windstopper.
2005 Kolmatta konelinjaa varten investoidaan uusi prässi.
2007 Kolmas tuotantolinja valmistuu, jonka myötä tuotantokapasiteetti nousee noin 55 000 tonniin.
2008 Oy Minerit Ab:n nimi muuttuu Cembrit Oy:ksi samalla kun Dansk Eternit Holding A/S muuttuu Cembrit Holding A/S:ksi.
2009 Cembrit Oy avaa oman pinnoitustehtaan Lohjalle ja aloittaa UrbanNature julkisivulevyjen myynnin.
Cembrit Oy on tällä hetkellä yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista, markkinoijista ja kehittäjistä. Tanskalaisen Cembritin tytäryhtiönä Cembrit Oy kuuluu myös tanskalaiseen FLSmidth & Co. A/S -yritysryhmään.
Cembrit Oy:n liikevaihto oli vuonna 2010 noin 27 miljoonaa euroa. Yrityksen palveluksessa toimii 150 henkilöä. Tuotannosta noin 70 % menee vientiin. Viennin pääasiallisia kohteita ovat Pohjoismaat, Iso-Britannia, Benelux-maat, Baltian maat, Venäjä, Ranska, Yhdysvallat, Saksa, Italia, Puola ja Tšekki. Cembrit Oy:n valmistamat levyt soveltuvat sekä uudis- että saneeraushankkeisiin. Niiden käyttökohteena ovat mm. julkisivut, väliseinät, märkätilat, sokkelit ja parvekekaiteet. Lisäksi Cembrit Oy myy aaltoprofiilisia katelevyjä. Levyjen pääasiallisena raaka-aineena käytetään sementtiä (50–70 %), selluloosaa (n. 5–15 %) ja mineraalisia täyteaineita (n. 20–40 %). Levyt eivät sisällä asbestia eivätkä kvartsia.