Kauan kauan sitten muuan rikas talollinen vaelsi Laatokalta Pohjanmaalle. Matkallaan keskisen Suomen halki, hän kuitenkin kuuli lähestyvien kavioiden äänen. Kyseessä ei ollut vain yksi hevonen vaan useampia. Mies oli lähellä järveä, joten järvi kantoi miehen korviin myös remakan naurun ja karskin puheen, josta mies arvasi maantierosvojen lähestyvän. Miehellä oli matkassa kultakolikoita, mutta sitäkin tärkeämpänä hän piti logikirjaansa, johon hän oli merkinnyt tärkeimmät suhteensa, joiden avulla hänen elämänsä oli nyt niinkin yltäkylläistä ja nautittavaa. Niinpä mies piilotti logikirjansa ennen kuin rosvojoukko saavutti hänet. Tarina kertoo miehen taistelleen urheasti, mutta valitettavasti joukko oli hurja ja julma.
Tarkempaa tietoa miehen kohtalosta ei ole, mutta tarinan mukaan miehen sielu ei saa rauhaa, ennen kuin hänen jälkeläisensä ovat löytäneet hänen kalleimman aarteensa. Niinpä miehen haamu vaeltaa aina uudenkuun, täydenkuun ja puolikuun päivänä tarjoten vihjettä aarteen sijainnista. Jotta aarretta havittelevat rosvojen jälkeläiset, jästit, eivät huomaisi vihjettä, voi sen nähdä ainoastaan noina tiettyinä päivinä noin tunti auringonlaskun jälkeen ja vain noin tunnin ajan. Tarinan mukaan sinun on mentävä annettuihin koordinaatteihin ja istahdettava penkille. Jos rauhoitat mielesi ja katsot suoraan pimeyteen, saatat nähdä haamun tarjoaman vihjeen. Aarre löytyy koordinaateista (N 62 14.xxx E025 45.xxx).
HUOM!!! Illat ovat viellä aika kylmiä ja Lutakon rannassa voi välillä vähän tuullakkin joten pistäkää lämpimästi päälle. Penkillä istuksiessa voi tulla muuten vilu!
Haamun tiedetään olevan silloin tällöin vähän hajamielinen, eikä ihan aina muista tulla kummittelemaan. Jos haamua ei näy eikä kuulu, voit yrittää saada haamun esille suorittamalla manausloitsun www selaimella tästä linkistä.