Aikavaellus
Aikavaellus on 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti, joka alkaa Tuorlan observatoriolta ja päättyy Turun yliopistolle. Kaarinan ja Turun kaupunkien läpi mutkitteleva reitti on suunnattu kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Kokonaisuudet on rakennettu siten, että kaikenikäiset kävijät löytävät kiinnostavia asioita vaelluksen varrelta. Maisemat vaihtelevat metsästä aina puistomaisemaan ja urbaaniin asutukseen asti.
Reitin pituus on kytketty läheisesti universumin 13,7 miljardin vuoden ikään. Näin ollen yksi kilometri maastossa vastaa miljardia vuotta maailmankaikkeuden historiassa. Tärkeitä tapahtumia maailmankaikkeuden historiassa on maastossa merkitty rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta. Messinkilaatta kertoo sen hetkisen iän suhteutettuna reitin pituuteen (esimerkiksi 4,6 kilometrin kohdalla ikä on 4,6 miljardia vuotta) sekä keskeiset tapahtumat asiasanoin tiivistettynä.
Aikavaellus on suunniteltu siten, ettei koko reittiä tarvitse kiertää kerralla. Esimerkiksi Turun itäisen keskustan alueella voi tutustua maapallon kehityshistorian viimeiseen 1800 miljoonaan vuoteen.
Aikavaellus-reitti kuuluu Turku 2011 - ohjelmaan ja se avattiin virallisesti 19.5.2011.
Turun akatemia 1640-1827
Kuningatar Kristiina perusti vuonna 1640 Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun akatemian. Turun tuomiokirkon vieressä on muistomerkki vanhan akatemiatalon paikalla. Lähes samalle paikalle rakennettiin edelleenkin pystyssä oleva akatemiatalo vuonna 1815.
Turun akatemiassa opiskelivat ja opettivat monet merkkihenkilöt, kuten Daniel Juslenius, Pehr Kalm ja Henrik Porthan. Vuonna 1822 Turun akatemiaan kirjautuivat Elias Lönnrot, J. V. Snellman ja Johan Ludvig Runeberg. Heidän muistokseen on vuonna 1968 pystytetty ns. Kolmen vekkulin patsas yliopiston nykyisen päärakennuksen viereen.
Kun Turun suuri palo vuonna 1827 tuhosi ison osan kaupungin keskustaa, myös Turun akatemian kokoelmat ja tilat paloivat suurelta osin. Keisari antoikin 25.10.1827 käskyn siirtää akatemia uuteen hallintokaupunkiin, Helsinkiin.
Turku ilman yliopistoa 1828-1917
1800-luvun lopulla suomalaisuusaate heräsi ja alettiin perustamaan suomenkielisiä oppikouluja eri puolelle Suomea. Ruotsinkieliset piirit vastustivat kehitystä ja yleisiä varoja koulujen perustamiseen ei saatu. Muunmuassa Jyväskylässä ja Turussa tehtiin kansalaiskeräyksiä suomenkielisten oppikoulujen saamiseksi kaupunkiin - Turun Suomalainen Yhteislyseo perustettiin 1879. Kun oppikoulujen toiminta saatiin vakiinnutettua, ajatukset siirtyivät yliopiston perustamiseen.
1910-luvulla pohdittiin jo vakavasti suomenkielisen yliopiston perustamista. Helsingin yliopistossa puuhattiin kieliasetusta, joka lisäisi suomenkielisen opetuksen määrää, mutta asia tuntui etenevän hitaasti. Muunmuassa Väisälän veljekset arvostelivat tilannetta Helsingin yliopistossa: opiskelijoista yli puolet olivat suomenkielisiä, mutta luennoista vain muutamat pidettiin suomeksi.
Toisaalta myös ruotsinkieliset piirit halusivat turvata korkeimman opetuksen saamisen ruotsin kielellä. Åbo Akademi perustettiin 1918 kansalaiskeräyksen tuottamin varoin. Samaan aikaan aloitettiin keräykset Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseksi. Yliopiston paikaksi suunniteltiin myös Jyväskylää, Lahtea ja Viipuria, mutta turkulaiset vaativat yliopiston palauttamista Turkuun. Kielikysymys oli päivän polttava eikä Åbo Akademi riittänyt turkulaisille.
Hotelli Phoenix 1920-1954
Vuonna 1920 keräysvaroja oli saatu jo niin paljon, että Turun Suomalainen Yliopisto voitiin perustaa. Samaan aikaan tuli kauppatorin pohjoislaidalla ollut hotelli Phoenix myyntiin ja se ostettiin yliopiston käyttöön. Turun Suomalainen Yliopistoseura sai vuonna 1919 Alfred Kordelinin testamentin perusteella Kultarannan tilan linnoineen Naantalista, mutta se vaihdettiin vuonna 1922 valtion kanssa Maarian Iso-Heikkilän tilaan. Alunperin suunniteltiin kampuksen rakentamista Iso-Heikkilään, mutta se todettiin alkuun liian kalliiksi ja myöhemmin suunnitelmasta luovuttiin. Iso-Heikkilässä toimi aikanaan Yrjö Väisälän tähtitorni, kemian laboratorio ja kasvitieteellinen puutarha. Rautatiehallinto olisi halunnut vetää rautatien Iso-Heikkilän läpi, mutta nykyinen linjaus pohjoisesta Vuoksenniskan rautatehtaalle johtuu yliopiston silloisesta kampuskaavasta.
Yliopistoon perustettiin aluksi kaksi tiedekuntaa: humanistinen ja luonnontieteellinen, joissa molemmissa oli alkuun 5 professoria. Yliopisto yritti tulla toimeen keräysvaroin saadun pääoman tuotoilla, mutta alkuvuosina myös pääomaan jouduttiin kajoamaan. Professorien palkat eivät olleet aivan Helsingin yliopiston tasolla ja muun opetushenkilökunnan puute piti professorit työllistettyinä perusopetuksen kanssa. Ensimmäiset professorit olivat onneksi ahkeria, luovia ja tee-se-itse-henkisiä ja saivat yliopiston toiminnan käyntiin halutulla tavalla.
Ensimmäiset professorinimitykset aiheuttivat heti kähinää samaan tapaan kuin nykyäänkin kaikki yliopiston "virantäytöt". Ensimmäisinä toimintavuosina oli tavanomaista, että professoriksi kutsuttiin jokin päteväksi ajateltu henkilö. Esimerkiksi vuonna 1921 kotimaisen ja yleisen kirjallisuustieteen professoriksi kutsuttiin runoilija, maisteri V. A. Koskenniemi, koska virkaa varten saatuun lahjoitukseen tehtailijanrouva Thekla Järnströmiltä sisältyi ehto, että nimenomaan Koskenniemi pitää kutsua. Koskenniemi toimi tarmokkaasti myös yliopiston rehtorina vuosina 1924-31, mutta silti kaikki eivät katsoneet hyvällä professoria, joka ei ollut tohtori. Muunmuassa Yrjö Väisälän on kerrottu puhuneen luennollaan: "siitä runoilijasta, joka seisotti asennossa meitä tohtoreita kansliassaan!"
Vuonna 1927 Turun Suomalainen Yliopistoseura luovutti keräyksellä saadun omaisuutensa Turun Suomalaiselle Yliopistolle, joka samalla nimettiin ytimekkäämmin Turun yliopistoksi. Toimintaa kehitettiin pikkuhiljaa ja uusia opetusvirkoja voitiin perustaa. Myös ajatus valtionavustuksista alkoi saada kannatusta yliopiston piirissä, kun toimintaa oli vaikea laajentaa pelkästään pääoman korkoja käyttäen. Sotavuodet kuitenkin pistivät eduskunnan rahanjakoperusteet uusiksi.
Yliopistonmäki 1955-
Yliopiston toiminta hotelli Phoenixissa kävi ahtaaksi jo 1920-luvulla. Varsinkin yliopiston kirjasto kamppaili jatkuvan tilanpuutteen kanssa. Lahjoituksena saatuja kirjakokoelmia piti säilyttää pakkilaatikoissa, kun hyllymetrejä ei kertakaikkiaan ollut riittävästi. Ylikirjastonhoitaja Volter Kilpi henkilökuntineen teki pieniä ihmeitä rajallisilla resursseillaan.
Nummenpakalla syntyneet Joutsenen veljekset lahjoittivat ison osan Klondiken kultaryntäyksestä saamasta omaisuudestaan Turun yliopistolle, joka rakennutti niillä Ryssänmäelle nykyisen kirjaston ja fysiikan laitosrakennuksen. Yliopistonmäen kampuksen rakennukset on suunnitellut Aarne Ervi ja ne ovat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja elementtitaloja - ja sen kyllä huomaa. Arkkitehdeillä on valtaa: vielä 90-luvulla Ervin perikunta pystyi estämään Luonnontieteiden talo 1:n aulaan sijoitettujen käytäväpäätteiden käytön - ne eivät sopineet arkkitehdin suunnittelemaan sisustukseen.
Nykyään yliopistossa on 7 tiedekuntaa ja yliopiston kampus on laajentunut entiselle kasarmialueelle ja Kupittaan aseman suuntaan. Kampus on edelleen poikkeuksellisen tiivis verrattuna moneen muuhun suomalaisen yliopiston kampukseen. Viime aikoina on koitettu jälleen kerätä varoja yliopiston tulevaisuuden turvaamiseksi, mutta nyt on liikkeellä kaikki yliopistot yhtä aikaa - haastavampi tilanne kuin 1920-luvulla, vaikka ihmiset ovatkin varakkaampia.
Yliopistoilla tehtävää tutkimusta on monesti hiukan hankala selittää maallikolle. Parhaimmillaan tutkimustyö ei ole työtä lainkaan vaan luovaa leikkiä, jossa ei tarvitse työtunteja laskea, kun sitä tekee ihan huvikseen. Pahimmillaan tutkimustyö on tervanjuontia, ideat on loppu, pätkärahoitus on juuri loppumassa ja uudesta ei ole tietoa, työnarkomania ilman ylityökorvauksia on edellytys työsuhteen jatkumiselle ja esimiehenä toimiva professori on valtaa hamuava työpaikkakiusaaja, jolle ei voi saada potkuja. Molempia ääripäitä esiintyy yliopistolla yhtäaikaa – ajasta ja laitoksesta riippuen.
Kätkö
Kätkön nimessä TT viittaa reitin englanninkieliseen nimeen Time Trek ja 0 miljooniin vuosiin (Ma). Maailmankaikkeus syntyi nykykäsityksen mukaan Alkuräjähdyksessä 13720 Ma. Samoin Aikavaellus-reitti alkaa 13720 metriä Turun yliopistolta Tuorlan kallioon louhitun tunnelin suuaukon läheltä ja päättyy lähistöllä kohisevalle Marcus Copperin Big Bang Echo -teokselle. Teoksen ääni on kuulema alkuräjähdyksestä peräisin olevan taustasäteilyn kohinaa – eli ilmeisesti pieleen viritetyn FM-radion ääntelyä.
Istu alas yliopiston hallintorakennuksen ja Luonnontieteiden talo 1:n yhdistävän putken alle ja nauti näkymästä, jossa on mm. suihkulähde ja Wäinö Aaltosen Genius ohjaa nuoruutta -veistos. Kätkö on silloin hyvin lähellä. Katso ensin kätkön asento ja palauta samaan paikkaan.