Äetsän vesi ja tuuli Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä peruskätkö sijaitsee Sastamalan Äetsän Talankylässä, metsän keskellä, lähellä rautatieasemaa vesitornin ja tuulivoimalan läheisyydessä
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL julkaisi muutama vuosi sitten kirjan
“Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki”. Sen liitteenä on luettelo maahamme rakennetuista
kaikkiaan yli neljästäsadasta vesitornista. Näistä 19 on perusrakenteeltaan täysin muista poikkeavia. Äetsän vesitorni on yksi näistä.
Niiden täyselementtirakenne perustuu Suomen elementtialan yhden pioneerin, dipl.ins. Matti Janhusen, ideaan. Perusidea tornin rakenteessa oli se, että elementtirakenteisen säiliön vesitiiveys hoidettaisiin säiliön sisäpinnalle asennettavalla ”pussilla”. Tornin säiliö eristettiin styrox-levyin, jotka kiinnitettiin taitelaatan muotoisten säiliön seinäelementtien sisäpinnalle. Tuo rakenteellisesti edullinen muoto oli tuttu jo Matti Janhusen 50-luvun alussa kehittämästä MJ-palkista. Niinpä vesitornikin nimettiin MJ-torniksi. Ajatuksena oli, että tarjolla olisi vain yksi tyyppi, jossa vain korkeus olisi muuttuja.
1980-luvun alussa kävi ilmi, että kunnat halusivat profiloitua, eivätkä olleet tyytyväisiä vain yhteen tyyppiin. Niinpä ensimmäinen täysielementtirakenteinen kartion mallinen vesitorni rakennettiin Äetsään tuolloin.
Lähde www.betoni.com/download
Vesitornin vieressä tuulisähkö pyörittää Juha ja Anne Oittisen broilerikasvattamoiden sähkölaitteita ja automatiikkaa.
Tuulivoimala hankittiin käytettynä Hollannista. Kauppa tehtiin vuonna 2004 jolloin mylly oli yksi neljästä myyntiin tulleesta voimalasta. Kaikille neljälle löytyi ostaja varsin nopeasti, kaksi lähti Suomeen, kaksi Israeliin. Toinen Suomeen tulleista myllyistä sijaitsee Suodenniemellä. Oittisen tuulivoimala kytkettiin valtakunnan verkkoon vuoden 2004 ja 2005 vaihteessa.
Tuulivoimala on malliltaan VestasV29, jonka nimellisteho on 225kW, ja joka tunnistaa esimerkiksi tuulen suunnan ja nopeuden automaattisesti. Voimalassa on kaksi generaattoria, joista pienempi hyödyntää heikommat 3,5-7 metrin ja isompi 7-22 metrin tuulet. Voimala vaihtaa generaattorin automaattisesti sekä säätää siipien lapakulmaa. Lapojen pituus on 14,5 m, jolloin pyörimiskehän halkaisija on 29 m.
Roottori on viety yllättävän korkealle. Torni kohoaa peräti 52 metrin korkeuteen. Alkujaan 40 metrin tornia pidennettiin tuntuvasti rakentamisen yhteydessä.
Tuulen yltyessä 22 m/s lukemiin eli myrskyksi automatiikka pysäyttää roottorin kääntämällä lavat tuulta luovuttavaan asentoon. Järjestelmä suojautuu liian kovalta kyydiltä myös tarkkailemalla roottorin kierrosnopeutta. Peli pannaan poikki lukemien ylittäessä 41 r/min.
Tähänastisen käyttökokemuksen perusteella voimala seisoo tyynen sään takia noin neljänneksen vuoden päivistä. Puolet päivistä on tasaista menoa, loppu neljännes tuulisia huippupäiviä.
Suurin osa tuulivoimalla tuotetusta sähköstä menee broileritilan omaan käyttöön. Loppuosa sähköstä myydään verkkoon.
Lähde:www.vapo.fi/filebank/1944-sahkoextra2 ja
www.tekniikkatalous.fi/energia/article35067.ece
Additional Hints
(Decrypt)
unywraahg xviv