Kuva Jorma Rauhala
Oy Vuoksenniska Ab rakensi jatkosodan vuosina rautatehtaan
Pahaniemeen ostettuaan kaupungilta Pahaniemen kartanon maat. Tehdas
käynnistyi vuonna 1943 ja sen koksimasuunilla tuotettiin yli
satatuhatta tonnia rautaa vuodessa. Masuuni uusittiin vuonna 1965,
jolloin sen kapasiteetti miltei 2.5-kertaistui. Samalla uusittiin
tehtaan sähköä tuottava höyrykattilalaitos, minkä ansiosta sähköä
pystyttiin tuottamaan yli tehtaan tarpeiden. Laajennuksen jälkeen
Vuoksenniskan Turun Rautatehdas kykeni tyydyttämään kotimaisten
valimoiden raudantarpeen kokonaisuudessaan, vaikka puolet
tuotannosta meni vientiin. Tehdas työllisti parhaimmillaan 255
henkeä.
1970-luvun energiakriisin myötä rautatehtaalla alkoi mennä niin
huonosti, että se ajautui ensin pankin omistukseen ja sen myötä
Ovako Oy:lle, jolla nimellä tehdas ja alue paremmin tunnetaankin.
Raudan valmistus lopetettiin vuonna 1978 ja melko pian sen jälkeen
varsinainen tehdas purettiin. Maa-alueet siirtyivät takaisin
kaupungin omistukseen vuonna 1986 ja nykyään alue toimii
logistiikkakeskuksena.
Patruuna Sten Grönblomin suhtautuminen tehtaan työntekijöihin
oli huolehtiva. Heille rakennettiin asuntoja tehtaan lähistölle ja
arkkitehteina toimi sen ajan nimekkäitä miehiä. Niinpä muunmuassa
Ojarannantie 7:n asuinrakennus on kulttuuri- ja
rakennushistoriallisena kohteena suojeltu.
Koksin tarve oli tehtaan huippuaikoina valtaisa ja Kanavaniemen
laiturissa olikin jatkuvalla syötöllä koksilaivoja purkamassa
kuormaansa. Koksi rahdattiin tehtaalle ilmakuljettimella, josta ei
ole säilynyt minkäänlaisia jäänteitä tähän päivään.
Viereisellä mäellä Patterihaan puolella 1960-luvulla asuneena
muistan, että toisinaan, ilmeisesti huoltokatkojen aikana,
tehtaalta levisi lähiseudulle kuvottava rikinvivahteinen katku ja
toisaalta taas nokipilviä, jolloin seudun täti-ihmiset noituivat
ilmoille koko manauskarriäärinsä ja keräsivät pyykinsä pois
naruilta. Eipä taitaisi enää nykysäädösten vallitessa moinen
käryttely onnistua, eikä edes koksin poltto tuossa laajuudessa.
(Alla oleva teksti liittyy kätkön alkuperäiseen paikkaan
rautatehtaan alueella sijainneeseen jo purettuun siltaan)
Kätköpaikalla saa käsityksen, miten tulva joskus koettelee. Outo
ohituskaivanto on peräisin jonkun vuoden takaa, kun tulvavedet
valtasivat Muhkurin talojen kellarit ja kaikki mahdolliset esteet
oli eliminoitava. Oli lähellä, ettei ylempänä juoksulla sijaitsevaa
rautatiesiltaa räjäytetty taivaan tuuliin.